Game of Thrones
1. tuotantokausi tätä sarjaa on nyt saatu päätökseen. Sarja sai valtavan suosion, enkä itse kyllä ihmettele lainkaan miksi. Etenkin seuraava video sarjassa käytetyistä erikoistehosteista oli hyvin vaikuttava. Tottakai sitä tietää, että jokaisessa vastaavanlaisessa sarjassa on pakkokin käyttää erikoistehosteita, mutta ohjelmaa katsoessa ei edes tule miettineeksi kuinka paljon ja missä kohdissa tehosteita on jouduttu käyttämään. Toisaalta se on osaltaan osoitus onnistuneesta työstä, kun sitä ei huomaa. Ensimmäisen tuotantokauden erikoistehosteistahan vastasi BlueBolt, joka teki aivan mahtavaa työtä, kuten alla olevasta videosta näkee.
Julkaisija: Katri, 30.07.2011 klo 11:26. Luokat: Videot, Yleinen • Ei kommentteja
Saanen esitellä, Mr. Nomnom
Viralliselta nimeltään Cicabo’s Maailman Ihanin, pikkarainen blue-poika odotteli varsinaista kutsumanimeään kauan. En onnistunut keksimään Ron/Jeremy-comboon jatkoksi sopivia nimiä, joten päätin nimetä uudet tulokkaat ihan niiden ominaisuuksien perusteella. Pieni sininen sai siis nimekseen Nomnom. Alla pieni kuvasarja, joka kertoo tarinan nimen takaa.
Polttarit
Katjan polttarit ovat nyt kunnialla ohi, kuvia löytyy salasanasuojatusta galleriasta, joten en suotta sitä linkitä tänne. Tutut voivat kysellä salasanaa sähköpostilla tai Facebookissa vaikkapa… Alla kuitenkin yksi kuva allekirjoittaneesta, joka näyttää kovin väsyneeltä, vaikka ilta on vasta nuori (on vielä päivä siis…)
Riikinkukkoilua
En taida olla mainunnut, mutta siskoni Katjan häät lähestyvät kovaa vauhtia. Olen ollut rennoin mielin asun yms. suhteen, koska häihin on vielä niiiiiiiiiiin pitkä aika, mutta heräsin sitten tuossa pari päivää sitten toteamaan, että alle kuukausihan niihin on… Kaupunkiin oli muutenkin asiaa, sillä minun piti mennä lääkäriin, joten ajattelin että voisin siinä samalla käydä vähän vilkaisemassa asuja. En arvannutkaan, että löytäisin mekon jo tänään, mutta heti kun näin sen, ei paljon huvittanut muualta enää katsellakaan. Nina Canaccin mekko ylitti budjettini reilusti, mutta en vain pystynyt enää kuvittelemaan, että löytäisin mistään mitään vastaavaa. Mekko maksoi siis tarkalleen 239 euroa ja siihen päälle tulee sitten myöhemmin tehtävä kavennus ompelimossa, joka maksaa 20 euroa.
Lääkärissä ei paljoa tapahtunut, verikokeet pitäisi kuulemma ottaa, mutta laboratorio oli jo kiinni, joten täytyy suunnata huomenna uudestaan sinne testeihin sitten. Sain onneksi reseptin antibiootteihin, mutta niitäkään ei saa aloittaa ennen testin ottoa, ettei tulos vääristy. Lisäksi testin tulokset voivat kertoa, että tarvitsen jonkun ihan toisenlaisen antibiootin, ettei tämä saamani reseptilääke autakaan… Onneksi ihan perus särkylääkkeet auttavat kestämään, vaikka ei niistä varsinaisiksi parantajiksi olekaan.
Perheenlisäystä
Niin, tiedän kyllä… Kun rottavauvat Ron ja Jeremy saapuivat taloon, kerroin kaikille, että kaksi rottaa riittää. Nyt pojat ovat noin 4 kuukauden ikäisiä ja aloin sitten mietiskelemään, että kun toinen niistä joskus kuitenkin kuolee toista aikaisemmin, niin jäljelle jäänyt olisi sitten ihan ypöyksin ja välttämättä juuri siihen samaan aikaan ei olisikaan vapaita luovutusikäisiä poikasia, joista sille saisi kaverin. Ja aikuisia uusia tuttavuuksia urokset eivät oikein osaa arvostaa.
Joten, kolmas rotta olisi vähän kuin “pakko” hankkia. Varasin siis Cicabo’s-rottalasta (tai oikeammin sitä tarjottiin minulle, mutta en minä nyt kovin hanakasti pistänyt vastaankaan) agoutiurosta sijoitukseen. Minä en ole itse koskaan juurikaan välittänyt agoutista värinä, sellainen liian tavallinen ja liian villin viemärirotan näköinen väri… Tai näin kuvittelin. Nyt olen aivan myyty, tämä kyseinen kiharakarvainen viemärirotta on jotain aivan käsittämätöntä. Todella suloinen!
Ja koska rottakasvattajat tietävät rottaharrastajan heikon kohdan, ei yhtä ilman kahta (eikä kahta ilman kolmatta ja sitä rataa…), niin tietenkin Lefu tarjosi minulle myös toista rottayksilöä. Kyseessä oli blue-uros, joka ei ole kovin jalostus- tai näyttelykelpoinen ja siksi hieman epäröinkin ja sanoin miettiväni asiaa. M-i-e-t-t-i-v-ä-n-i. Vaarallinen sana, liian helppo kumota. Etenkin siinä vaiheessa kun pääsen kasvattajan ovesta sisään ja syliini lätkäistään heti tuo hauskan näköinen otus. Se oli siinä sitten se, miettiminen nimittäin. Jostain syystä tuo pienokainen tuo mieleeni Ihaan, Nalle Puhista tutun masentuneen aasin. Vaaleanpunainen nenä ja kaikki.
Niinpä lähdin Lefun luota kahden rotan kanssa. Ron ja Jeremy ottivat uudet tulokkaat vastaan uteliain mielin, mutta ilman minkäänlaista kiusaamista. Olin toki jo varautunut siihen, että lapset huutavat kuin syötävät, mutta ei, kaikki sujui kuten elokuvissa ja oikeastaan vieläkin paremmin!
Nimiä näillä uusilla yksilöillä ei vielä ole. Jostain syystä kuitenkin tuo Ihaa on niin Ihaan näköinen, että mielessäni olen sitä jo sillä nimellä kutsunut, että enpä tiedä osaanko keksiä sille enää toista nimeä. Minunhan piti alun perin nimetä rottani aikuisviihdenäyttelijöiden mukaan, mutta eipä siitä näytä mitään tulevan… Agouti ei ole saanut vielä edes ns. “työnimeä”, mutta eiköhän kummallekin löydy sopiva nimi itsekseen ajan kanssa.
Kuvia laitan blogiin jahka Elisa vaivautuu toimittamaan laajakaistan Hervannan asuntooni.
Julkaisija: Katri, 06.07.2011 klo 22:39. Luokat: Rotat • Ei kommentteja
Muutto
Inhoan muuttamista. Tai ainakin sitä tavaroiden kantamista uuteen asuntoon. Etenkin kun lämpötila huitelee sekä sisällä että ulkona +20-30 asteen välillä. Hiki tulee vaikka ei edes tekisi mitään, saati sitten, että kanniskelee painavia tavaroita ensin 3. kerroksesta alas ja pakkaa ne autoon ja sitten seuraavassa päässä 6. kerrokseen.. Onneksi tuossa talossa on hissi! Olen ollut tällä viikolla töissä joka päivä 8-16, joten muuttaminen on ollut suhteellisen hidasta kun olen päässyt arkisin vasta viideltä vauhtiin.
Toisaalta nyt kun suunnilleen kaikki tavarat ovat löytäneet tiensä uuteen asuntooni, odotan innolla päästä sisustamaan sitä omakseni. Päätin kuitenkin viikonlopun kunniaksi rentoutua ja jatkaa muuttoa ja sisustamista ensi viikolla. Kaikki ätrkeät asiat, kuten sähkösopimus yms. on nyt kuitenkin jo tehty, joten sinänsä kaikki on kunnossa. Rahaa on toki palanut aivan kauheasti kun on joutunut ostamaan pölynimuria, mikroa ja kattiloita yms. Onneksi ovat kuitenkin kertaluontoisia ostoksia.
Nettipimento on ollut vaikeahko, ja siihen auttaa vanhempieni luona oleva kone, jossa voi maksaa laskut yms. Laajakaista luvattiin toimittaa kolmessa (!!!!!!) viikossa, mikä mielestäni on aivan järjettömän pitkä toimitusaika, mutta eipä sille mahda mitään. En oikein osaa päättää vienkö konettani laisinkaan vielä Hervantaan, koska nyt minulla on sentään joku mahdollisuus päästä satunnaisesti nettiin. Toisaalta musiikin kuuntelun yms. vuoksi voisi olla kuitenkin ihan mukava viedä kone että kämpillä olisi edes jotain tekemistä.
Julkaisija: Katri, 02.07.2011 klo 21:45. Luokat: Yleinen • Ei kommentteja
Arkistot
- Helmikuu 2012 (4)
- Tammikuu 2012 (6)
- Joulukuu 2011 (1)
- Marraskuu 2011 (3)
- Syyskuu 2011 (2)
- Elokuu 2011 (6)
- Heinäkuu 2011 (6)
- Kesäkuu 2011 (8)
- Toukokuu 2011 (15)
Kategoriat
Seuraa blogia
